Kukapa uskoisi että nyt on tulppaanien aika. Katselemme kukkakuvin varusteltuja mukulapusseja ja mietimme millaisia kukkia syksy mullan alta esiin tuo. Aivan samoin nyt on vaalien aika, ja tämä vaalien aika näkyy kaikkialla pieninä orastavina merkkeinä. Puolueet tuntuvat olevan varuillaan, joka puolella etsitään ehdokkaita seurakuntavaaleihin, ja eduskuntavaaliehdokkaita tuntuu nousevan esille kuin sieniä sateella.

Pian ilmestyvät vaalimainokset joissa toinen toistaan kauniimmat ihmiset lupaavat yhtä ja toinen toista, totuus paljastuu sitten syksyllä kun nämä valituksi tulleet ihmiset, rupeavat toteuttamaan omaa politiikkaansa oikeasti. Aivan kuin nämä tulppaanit mutta käänteisessä järjestyksessä. Eduskuntaanhan ihmiset valitaan silloin kun nämä tänään valitut tulppaanit alkavat varovaisen nousun kohti valoa.

 

Seurakuntavaalit.

Toivon että mahdollisimman moni äänestäisi näissä vaaleissa. Itse en lähtenyt ehdolle vaikka moni kysyi. Syyni on yksinkertainen, niin kauan kun seurakuntavaaleihin ihmiset valitaan puolueiden asettamilta listoilta, en ehdokkaaksi lähde. Seurakunta ja politiikka eivät minusta kuulu samaan lauseeseen. Miten siis voisin itse asettua omia periaatteitani vastaan ehdolle? Toivonkin että joskus seurakuntavaalit olisi ihan henkilövaalit joissa ei tunnettaisi poliittisia listauksia.

 

Eduskuntavaalit.

Meillä on Kainuussa todella monta hyvää vaihtoehtoa ehdokkaaksi, eilen lähti kirje jossa äänestin jäsenvaaleissa mieleistä ihmistä ehdolle eduskuntavaaleihin. Saas nähdä kuinka ämmän käy, hyviä ehdokkaita koko listan täysi.

 

Sammakot.

Joo, sammakoita on nähty pomppivan viime aikoina paljon, varsinkin kokoomus kansanedustajien suusta. Hyvä, antaa sammakoiden pomppia kun vielä on lämmin.